Kesäaika on hujahtanut jälleen vauhdilla ja vaikka vielä
kesäpäivistä ja ehkäpä -säästäkin saamme hetken iloita, elokuu
ja sen myötä mukavasti kutkutteleva syyslukukauden aloitus tekee
tuloaan.
Tänä kesänä sain nauttia monenmoisesta taiteen ja kulttuurin
tarjonnasta. Oli hienoa huomata - olitpa sitten pääkaupunkiseudulla
tai pienemmällä paikkakunnalla -, miten taidetta oli mahdollisuus
kokea eri muodoissa ja siitä pääsi nauttimaan kaikin tuntein, aistein
ja ajatuksin.
Laulutaidetta ja musiikin voimaa koin Savonlinnan oopperajuhlilla
ranskalaisen Charles Gounodin säveltämän romanttisen Romea ja Julia
-oopperan parissa. Taidokkaasti tehdyn esityksen lisäksi oli todella
hauskaa nähdä Olavinlinnassa monia tuttuja kollegoja!
Savonlinnavisiittiin kuuluivat myös pizzat suositussa Pizzeria
Caperossa ja herkuttelu letuilla Lettukahvila Kalliolinnassa. Musiikin
nälkä ja nälkä tulivat siis tällä reissulla molemmat
tyydytetyiksi.
Kesäisissä tunnelmissa jammailin myös livemusiikin tahtiin
Storyvillen puistoterassilla Helsingin kulttuuripläjäystä ahmiessani.
Tähän pläjäykseen sisältyivät lisäksi käynti Ateneumissa (mm.
hieno Albert Edelfeltin monipuolista elämäntyötä esittelevä
näyttely), Suomen kansallismuseossa, Amos Rexissä (Generation 2023
-näyttely esitteli nuorten tekijöiden monimuotoista taidetta ja
visuaalista kulttuuria) sekä Hakasalmen huvilalla, jossa oli Jörn
Donnerin tyylikäs valokuvanäyttely vuosina 1951-68 ympäri maailmaa,
niin ihmisten arkihetkistä kuin Cannesin elokuvajuhlilta, otetuista
valokuvista.
Helsingin reissulla kokemassani hyvin monentyylisessä taiteessa
riittää jo sulateltavaa ja muisteltavaa pitkäksi aikaa.
Vaikuttavaa valokuvataidetta kävin katsomassa myös Kuopion museossa
Wildlife Photographer of the Year -näyttelyssä, joka koostuu ko.
luontokuva-valokuvakilpailun parhaimmistosta sekä
VB-valokuvakeskuksessa newyorkilaisen valokuvataiteilijan Spencer
Tunickin valokuvateoksia alastomuusmaisemista 30 vuoden ajalta.
Niin monta puhuttelevaa genreä mahtuu valokuvataiteenkin alle ja
tässä niistä oli vain murto-osa. Vau!
Ehkä itselleni vierain taidemuoto oli Kuopion Taidemuseon Kannun henki
- graffiti- ja katutaidenäyttely, jossa oli esillä kaupunkitaiteen eri
tyylisuuntia. Ajatuksia ja perspektiiviä tämäkin näyttely kyllä
laajensi ja sehän taiteessa onkin yksi hienoimmista asioista!
Yksi kesän taideseikkailuni teemoista olivat kotimuseot:
Hämeenlinnassa piipahdin Sibeliuksen syntymäkodissa. Sibelius-teema
sai jatkoa Järvenpään Ainolassa - Ainon ja Jean Sibeliuksen
kotimuseossa - käydessäni, jossa tutustuin Ainolan asukkaiden
elämään sekä talon taiteeseen, arkkitehtuuriin ja puutarhaan.
Sibeliuksen työhuonetta katsoessani mietin, kuinka täällä Ainolassa
on saanut alkunsa monet Sibeliuksen teokset sekä laulut, joista saamme
yhä tänä päivänä nauttia.
Arkkitehtuurista kokonaistaideteosta puutarhoineen pääsin ihailemaan
myös Kirkkonummella sijaitsevassa Hvitträskissä: arkkitehtikolmikon
Gesellius, Lindgren ja Saarinen 1900-luvun alussa rakennuttamassa
kansallisromanttisessa ateljeekodissa. Liekö sattumaa vai taiteesta
vaikuttuneen alitajunnan tepposia, kun tajusin ostaneeni itselleni
Hvitträskin sisustuksen värejä mukailevan mekon.
Oli hienoa huomata, miten pienemmissäkin asuinpaikoissa tapahtuu ja
miten paikalliset jaksavat järjestää ja näin elävöittää
asuinkunnan sekä -kylän toimintaa. Ehkä sykähdyttävintä
kesäreissullani oli kokea taiteen yhdistävä voima Sotkamossa,
Tipasojan kylällä, jossa Elämänkoulu-näyttelyssä oli taiteilija
Heidi Kilpeläisen installaatiotaidetta vanhalla, lakkautetulla
kyläkoululla.
Tekemisen iloa ja eloa oli myös naapurikylällä, jossa pääsin
kuulemaan Rosa Liksomin hauskimmat miesmonologit näyttelijä-ohjaaja
Topi Mikkolan esittämänä vanhalla seurantalolla.
Nyt on sielu ja mieli ravittu ja ajatuksiakin ravisteltu niin
monipuolisella taidekattauksella, että tästä on hyvä suunnata
inspiroituneena kohti kutkuttelevaa syyslukukautta ja laulun iloa.
Nähdään Laulukoululla!
-Heini
Comments