En oikein tiedä miten tämän blogi-tekstin aloittaisin. Viime kerralla, kun kirjoitin blogia, tein sitä USA:n vaihtoni aikana vuonna 2013 – siis melkein 10 vuotta sitten! Ehkäpä siis tuoreimpana opettajana voisin aloittaa vaikka esittelyllä.
Moi! Mä olen Laura. Olen 29-vuotias muusikko, musiikinopettaja, laulunopettaja, kuoronjohtaja ja musikaaliartisti. Vapaa-ajallani harrastan lenkkeilyä, boulderointia ja lukemista. Netflixistä ruudulle pyörähtää usein Office, Park and Recreation, Jane the Virgin tai muu hömppä. Matkustaminen ja kansainvälisyys on lähellä sydäntä, ja opintojeni aikana teinkin musiikinopintoja Etelä-Afrikassa, USA:ssa ja Skotlannissa. Menen sekaisin musikaaleista, kaikesta söpöstä ja karvaisesta, sekä Harry Potterista. Tulevaisuudessa haaveilen koirasta ja takapihasta, jossa kasvaisi ainakin raparperia.
Ensimmäinen kevät Laulukoululla on nyt takanapäin, ja huh miten nopeaan se menikään! Sijaistan tämän vuoden ihanaa Camilla Siréniä, ja kuinka suuret (mutta sitäkin lämpimämmät!) saappaat minulla oli täytettävänä. Camilla perehdytti ja antoi minulle todella selvät sävelet kuinka jatkaa hänen työtään, kunnes hän joulun jälkeen palaa taas kuvioihin.
Parhaita juttuja tässä työssä onkin ennen kaikkea ihmiset: työkaverit ja oppilaat. Koululla on ihana ja lämmin ilmapiiri, ja olo oli alusta asti tervetullut niin opettajien kuin oppilaiden keskellä. En kerta kaikkiaan voi uskoa miten onnekasta on olla töissä tällaisessa työpaikassa, jossa ihmiset ympärillä ovat näin lämpimiä ja mukavia, vaikka jollakin olisi joskus huonokin päivä. Se ei ole kaikkialla todellakaan itsestäänselvyys, ja kannustaa myös minua nyt ja tulevaisuudessa ylläpitämään ja levittämään hyvää meininkiä ympärilleni.
Antoisaa on ennen kaikkea ollut oppilaiden onnistumisen kokemukset: joko uudet ”ahaa!”-elämykset (aina vaan parasta!), mutta myöskin ja ennen kaikkea ne omakohtaiset pienet onnistumiset – niin kuin vaikka se, että uskaltaa laulaa toisen ihmisen edessä yksin.
Oman lauluitsetunnon kasvattaminen vie aikaa. Onneksi kannustus, rohkaisu ja itse laulaminen ja omaan ääneen tutustuminen ovat hyviä askelmerkkejä kohti itselle armollisempaa lauluympäristöä. Ollaan joidenkin oppilaiden kanssa huomattu, että oma ääni saattaa kuulostaa ja tuntua vieraalta, koska sitä ei ole kuullut kunnolla edes itse. Vieraan kohtaaminen voi näin aikuisenakin tuntua pelottavalta – I should know, koska jouduin opettelemaan mm. skeittaamaan kaksi vuotta sitten erästä näyttämöteosta varten – mutta onnistumisen kokemukset ja itsensä ylittäminen tuntuvat silloin vieläkin makeammilta. Ensimmäisen askeleen ottaminen lienee se vaikein, mutta omia unelmia kohti kannattaa aina pyrkiä. Me eletään vain kerran, elämä on laiffii jne. 🙂
Intohimoihini kuuluu myös musikaalilaulaminen. Haaveenani olisi päästä kehittämään musikaalilaulunopetusta Suomessa. Kirjoitin aiheesta myös gradun musiikkiteatterin ammattilaisten näkökulmasta, linkki siihen löytyy täältä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67001
Lauluissa minua kiehtoo ja inspiroi ennen kaikkea teksti. Oli kyseessä lopulta mikä genre hyvänsä, lauluissa on sanat aina syystä. Tekstin tuomat merkitykset perustelevat käytettäviä soundivalintoja läpi kappaleen, joka taas on suoraan yhteydessä lauluteknisiin asioihin, joita soundin löytämiseen tarvitaan. Vierastan vähän ”soundia soundin takia”- tyylistä ajattelutapaa, joskin sillekin on paikkansa varsinkin puhtaasti kevyen musiikin parissa.
Jos laulussa ei ole sanoja, sillekin on syynsä. Tällöin kappaleen merkitykset maalataan esiin pelkästään sävelin.
Kirjoittelen tätä tekstiä nyt juuri ennen juhannusta. Kesäloma on niin lähellä, että sen voi melkein jo maistaa – tänään nimittäin pidän viimeiset tunnit ennen lomaa. Heinäkuussa palailen vielä viikoksi töihin, ja elokuussa taas uudemman kerran kunnes tunnit pyörähtävät käyntiin täydellä teholla elokuun puolen välin paikkeilla.
Toivotan sinulle, hyvä lukija – laulukoululainen, laulukoululaiseksi tuloa pohtiva, kollega tai muuten tälle sivulle eksynyt – erinomaista, aurinkoista ja toivottavasti edes osittain loman täyteistä kesää! Täytellään vähän luovia kaivojamme, jotta on syksyllä taas mistä ammentaa – minä ainakin aion.
<3: Laura-ope
Comments