Italialaisen klassisen laulukoulun perinteet
- susanna
- 23.1.
- 2 min käytetty lukemiseen

Iris Adami Corradettin (1903–1998) haastattelu.
Corradetti oli merkittävä italialainen sopraano ja Venetsian konservatorion professori. Hänen ajatuksensa heijastavat Milanon ja Venetsian klassisia lauluperinteitä. Tässä kooste hänen näkemyksistään, jotka ovat ajankohtaisia jokaiselle laulunopiskelijalle.
Italialainen laulukoulu: Perinteet ja periaatteet
Corradettin mukaan italialaisen metodin ydin on äänen yhtenäisyys ja huolellinen muusikkous.
Position yhtenäisyys: Italialaisen koulun suurin vahvuus on rekisterien saumattomuus.
"Italialaisen koulun suurin etu on se, että kaikki nuotit – niin korkeat kuin matalat – muodostetaan täsmälleen samassa paikassa."
Instrumentaalisuus: Laulaminen vaatii samaa tarkkuutta kuin soittimen soitto.
"Melodia, jokainen nuotti ja säveltäjän merkintä on laulettava huolellisesti ja 'instrumentaalisesti'."
Äänen tasaisuus ja resonaattorit: Salaisuus piilee resonaattoreiden oikeassa käytössä.
"Ääni asetetaan 'maskiin' ja siirretään erittäin varovasti pääsointiin... Äänellä ei ole tiiviyttä ilman rintaresonaattoria."
Vokaalikulttuuri: Todellinen artisti on ennen kaikkea sivistynyt ihminen.
"On oltava korkea kulttuuritaso, ymmärrettävä musiikkia ja tunnettava tyylierot Bachin, Mozartin, Verdin tai Puccinin välillä."
Nykyajan laulajien haasteet
Corradetti nostaa esiin virheitä, jotka johtavat usein äänen nopeaan kulumiseen.
Äänen "kaatuminen" taakse: Yleisin tekninen virhe liittyy äänen sijoittamiseen.
"Suurin puute... on se, että ääni karkaa 'taakse'. Laulajat siirtävät ääntä liikaa kitalakea pitkin taaksepäin siirtyessään ylärekisteriin."
Avoin laulaminen ja pakottaminen: Liiallinen voiman käyttö on tuhoisaa.
"Bassot ja baritonit laulavat usein 'avoimesti' ensimmäisen oktaavin e-nuottiin asti... Muutaman vuoden tällaisen työskentelyn jälkeen ääni alkaa säröillä ja huojua."
Kiire ja ohjelmisto: Nuorilla laulajilla on usein liian kova kiire uralle.
"Italiassa nuoret kiirehtivät: he haluavat vakiinnuttaa paikkansa, uransa ja tulonsa... Heillä ei ole riittävästi aikaa opiskella koko ohjelmistoa huolella."
Nykymusiikin vaatimukset:
"Nykysäveltäjät eivät tunne lauluääntä... He käyttävät ääntä kuin se olisi puu- tai rautainstrumentti. Ääni on kuitenkin herkkä elin, se on hermoja ja lihaksia."
Miten voittaa laululliset vaikeudet?

Professori antaa selkeitä teknisiä ohjeita virheiden korjaamiseen ja lauluaparaatin vahvistamiseen.
"Trampoliini-metodi": Valmistautuminen korkeaan nuottiin alkaa jo alhaalta.
"Kurkun on oltava valmis jo matalilla nuoteilla... Se on eräänlainen 'trampoliini' vapaaseen nousuun ylös."
Liikkumattomuuden periaate: Vakaus on puhtauden tae.
"Kurkussa ei saa muuttua mikään siirryttäessä vokaalista toiseen tai sävelestä toiseen... aparaatin on oltava liikkumaton kuin metallisoittimessa."
"Haukotus-asento": Oikea sisäinen tila on avain vapauteen.
"On aina oltava asennoitunut kurkun lepotilaan, 'haukotus-asentoon'."
Luonnollinen hengitys ja ryhti:
"Opettaminen on aloitettava luonnollisimmasta hengityksestä (kuten ihminen hengittää nukkuessaan)... Hartioiden tulee olla takana, rinnan koholla ja katseen suunnattuna kauas ja ylös."
Pedagogisia neuvoja
Corradetti painottaa avoimuutta ja oppimisen iloa, erityisesti opintojen alkuvaiheessa.
Ryhmäopetus: Toisten virheistä oppiminen on tehokasta.
"Kannatan ryhmätunteja... oppilas analysoi muiden virheitä, ymmärtää niiden syyt ja kasvaa ammatillisesti paljon nopeammin."
Matkimisen polku: Alussa ei pidä analysoida liikaa.
"Alkuvaiheessa oppilasta ei pidä pakottaa miettimään liikaa tekniikkaa, vaan on edettävä opettajan matkimisen kautta. Hänen hermostoaan on säästettävä."




Kommentit